Piirroskuva, sillä ulkona sataa räntää, ja paistaa, ja sataa räntää. Istutin härkäpapuja ja lehtikaalia räntäsateessa. Olen suunnitellut että meidän pihasta tulee maailman hienoin, vaatimattomasti.
Se on näin keväällä aina niin iso into tukea käpälansä puoliroutaiseen maahan... olen luvannut tehdä ihan liikaa töitä kesällä.

Täytyy saada vaan lainat ja laskut maksettua. Ja lisäksi töiden tekeminen on kivaakin, eteenkin kesällä. Tällä hetkellä hieman ahdistaa kun olen ollut vuoden alusta asti tekemässä toimistotöitä (lapsi- ja nuorisojärjestön toiminnanjohtajan sijaisena), olen oppinut entistä selkeämmin etten ole sihteerityyppiä. En vaan ole riittävän tarkka ja täsmällinen päsmäri, se pistää ahdistamaan.

Paljon parempi mielenterveydelle on tehdä, kantaa, raahta, kitkeä, maalata ja rakentaa. Tarpeeksi vaihtelua ja ihan oikeaa tekemistä.

Eräopas-kuvittaja-mehiläistarhuri yhdistelmä tuottaa kyllä tarpeeksi, nyt aion sydämeni kyllyydystä keskittyä kaikkeen tähän mistä pidän, minkä koen hyödyllisimmäksi ja minulle järkevimmäksi tehdä.

Mielelläni annan jakkupukuisten kaupunkilaisserkkujen hoitaa nuo siistit sisätyöt, lähetän mielelläni paketin munia ja hunajaa sitten sinne. Amen, kiitos muutaman kuukauden toimistorottakokeen, olen löytänyt itseni ja aion palata tuonne räntäsateeseen kitkemään mansikkamaata.
 

Jos vaan pankki näyttää vihreää valoa (heidän pitäisi soittaa vielä tänään), niin ostakaamme tuo reilu kolmen hehtaarin ryteikkö. Vähemmän rahaa, vähemmän rahahuolia ja suurempi syy nauttia olennaisesta- eli kasvimaan hoidosta.